Vaikka nyt on loma, tuntuu etten silti jaksais tän paskan takia nousta edes sängystä. Entäs sitte ku tän viikonlopun jälkeen alkaa koulu?
Itsetuntoki huononee huononemistaan, enkä koe itselläni olevan arvoa ihmisenä.
Tätäkö se aiheuttaa että on vaan se yks ihminen joka sanoo kauniiks? Tätäkö se aiheuttaa ku kiusataan monta vuotta? Tätäkö se aiheuttaa ku ei oo montaakaa kaveria..?
Mä olen seurallinen ihminen, mä tarvitsen kavereita. Kiusaaminen hankaloitti asiaa, meijän luokallaki on vaan muutama joille uskallan puhua muutaki ku "missä meillä on tunti?" tai kysyä apua jossain asiassa. Kiusaaminen tuhos mun itsetuntoo nii paljon etten uskalla koulussa ollessani avata suutani. Siihen ei auta se että tuntemattomien ihmisten seurassa oon tosi ujo, mut jos siinä on ykskin tuttu tai kaveri jolle puhua, se auttaa jo.
Mutta mun ei oikeesti ollu tarkotus purkaa, mun piti ilmottaa että mä pidän tauon bloggaamisesta. Katotaan sitten kuhan oon saanu oman elämäni järjestykseen ja jaksan taas nousta sängystä.
En tiiä kuinka kauan aattelin pitää tauon, mutta mä lupaan: en mä tähän lopeta bloggaamista. En mä voi, mä oon tehny tätä jo muutaman vuoden. Vaikkaki eri blogisivustolla ennen tätä, mutta silti.
If you look in the mirror and don't like what you see
You can find out firsthand what it's like to be me
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Nakkaa kommentilla:)