Random nro.2

Ensinnäkin, päivä alko tosi huonosti. Oli ihan hirvee olla, eikä mikää kiinnostanu. Oisin vaa halunnu kömpiä takas kämpille, rypeä masennuksessa ja itkeä. Mutta toisaalta, pienetkin asiat voi tehdä päivästä paremman. Esimerkiksi Timi Lexikonin Perhosefekti, tai yksi kommentti lukijalta. Tässä vaiheessa kummatkin, ja myöskin Miss Ruki Verin 3 päivää sitten kirjoittama postaus Diggaa sinäkin itseäsi! blogissa Pin the Fuck Ups. Tuo postaus antaa kyllä mietittävää, ehkä se on ihan hyväkin. Loppujen lopuksi, kuinka tyytyväinen minä olen itseeni? En yhtään, en ole tainnut ikinä ollakkaan. Ehkä nyt olisi korkea aika tehdä asialle jotain?

Entä poika/tyttöystäväksesi: tyypin, joka kyttää hulluna omia ja sinun suupaloja ja juoksee jokaisen suklaakonvehdin jälkeen tunnin lenkin, vai vähän pyöreän mutta rennon ja mukavan kaverin?

Tosiaan, olen ehdottomasti jälkimmäinen. :) Mutta siltikin sanoisin, ettei vähän pyöreä riitä. Mutta toisaalta, sekin riippuu kuka katsoo. Kauneus on katsojan silmissä! Eikö se näin mene?
Onneksi kohdalleni on sattunut sellasia ihmisiä, joille kelpaan ystäväksi tällasena.

Asiasta toiseen, tämän viikon jälkeen alkaa joululoma. Meillä se tosin loppuu jo 2. päivä, mutta ei voi mitään. On se aika perseestä, tosin. Heti kunhan pääsen takas kotiin, pitäis jaksaa paketoida muutama lahja... Ja lähtee iskän luokse jossain välissä, ajattelin viettää joulua siellä. Eikä mulla ole suunnitelmia uudeksivuodeksi, joten pitäis varmaan keksiä jotain? En tosin jaksais olla kotona, tietää että istuu vaan koneella ilman seuraa... Mitä sitä vois keksiä? Huvittais olla kavereitten kanssa, mutta keitten kavereitten? Niitäki ku on niin vähän ja niillä omat kaverit, keitten kanssa viettäävät uudenvuoden. Yks kaveri tosin ehotti, että oisin lähteny sen kanssa viettämään. Mutta tiiän että sitten menee siihen, että paikan päälle tulee sen kavereita, enkä tunne niistä ketään. Tutustuminen ei oo ongelma, mutta vähän kyllä ärsyttää: ne kaikki sen kaverit on mua vanhempia ja sitä mun kaveria vanhempia. Ku tää kaveriki on mua vanhempi...
Ehkä mä vaan istun yksin ja kattelen leffoja. Tosin joudun sulkemaan puhelimenki, ettei tarte kuunnella sitä kuinka kivaa muilla on ja missä ne on jne. Mutta ei olis uus juttu, enkä pahemmin välitä.
Jotenki vaan tuntuu että ehkä olis fiksua hommata kavereita, mutta miten hommaa jos ei harrasta mitään? Ei kehtais tuosta vaan koulussa mennä juttelemaan, pitäisivät mua ihan tyhmänä kuitenki. Olis yks kaveri nii vois sen kautta tutustua ihmisiin, mutta ei. Tosin tiesin mitä on tulossa, ku lähin muualle opiskelemaan. Paikkakunnalle, josta en tunne ketään. Mutta kaikki sano että saisin helposti kavereita, joten totesin että kaipa se on niin. Noh, jospa sitä jossain välissä ees jotenki tulis niitä kavereita. Tällä menolla en tosin usko, että niin käy. Toki voi mennä jonkun aikaa(mun tuurilla semmoset 1-2 vuotta vielä) että niitä kavereita saa.

Jospa jätän nää kusipäät ihan omaan arvoonsa ja lähen tästä tupakille. :)