Tuntematon sotilas & Starbucks-pettymys

Mä oon nyt tällä viikolla lukenu joka päivä koulun äikäntutkielmaa varten Väinö Linnan Tuntematon sotilas. Mun painos on mummulasta haettu, siis vuodelta 1973. Siinä onki lukemista, nimittäin kirja sisältää 576 sivua yhteensä, ja teksti on niin pienellä präntättyä että rivit sekottuu helposti ja kirjaa pidellessä se tuntuu hajoavan käsiin. Tutkielmaa varten tarttee siis kirjailijan elämästä ja teoksista ja/tai palkinnoista. Mulla kirjailija kuoli aikoja sitten, vuonna -92, joten ei se varmaan kerenny kummosia palkintoja saaha? En tiiä itseasias, en oo tutkinu. Montaa kirjaa se ei oo julkassu. Sen mä tiiän. Väinö synty kymmenlapsiseen perheeseen seitsemäntenä, torpparisukuun ja isänsä kuoli Väinön ollessa 7-vuotias. Se on (vissiin) itseoppinut akateemikko ja asepalvelukseen astuessaan hän joutui heti sotaan. Vissiin rankka elämä?
Joo, ja kävin jäällä kävelemässä maanantaina! Sori, ei mulla oo kuvia sieltä, puhelimen akku ei tykänny ulkoilmasta. :( Mutta, tein sellasen tunnin mittasen kävelylenkin siellä. Joutsenia näky ja pilkkijöitä, ja monia moottorikelkkauria. Ajattelin käyä toistekkin, ennenku jäät sulaa. Aurinkoisena päivänä kuitenki, että voisin ottaa kuvia. Oli nimittäin oikeesti nättiä siellä.
Hitsiläinen, mua ihmetyttää se että oon onnistunu hävittämään mun kesäsetelin jonnekki. ;o En voi hakee sillä kesätöitä jos ei oo tallessa. No, ainaki isoseksi pyrin menemään ja sitte varmaan varhaisnuorten leirille ja ehkä muuhunki. Saa nähä miten.
Kävin tässä yks päivä kattomassa kaupasta Starbucks-kahveja. Useimmiten ne on ollu maitojen ja kermojen kanssa samalla hyllyllä, mutta nyt ei. Emmä löytäny enää niitä "pahvimuki-Starbuckseja". Siellä oli vaan kahviosastolla tölkissä ja sellasessa putelissa missä Pauligin Frezza-kahvit. Muttei siellä ollut sitä iki-ihanaa, minun ja entisen parhaan ystäväni rakastamaa, vakio kahvia vanhoissa kunnon "pahvimukeissa". Miksei? Ihan tyhmää, mä haluan ne takas. Nyt joutuu menemään kylälle asti sitä ostamaan, ku ei tuosta kaupasta saa. :(