keskiviikko 31. elokuuta 2016

Yökirjottelua

Kirjotin tän tässä yks yö enkä oo saanu aikaseks lisäillä sitä tänne joten teen sen nyt.


Makaan pari tuntia sängyssä unta ootellen. Pyörin ja pyörin, eikä uni tuu. Päässä on liikaa ajatuksia. Perheasioita, kouluun liittyviä, muhun liittyviä. Entä jos pää ei kestä käyä autopuolta loppuun -taas? Mitä jos en saa taas kavereita? Mitä jos pimahan täysin ennen valmistumista? En halua pimahtaa. Olis kiva saada tutkinto(nimim. Ei yhtäkään tutkintoa). Mikä mussa on vikana? ennen ihmiset tuli juttelemaan mulle, ja mä menin ihmisille. Missä vaiheessa mun päässä oikeesti napsahti niin että mä PELKÄÄN mennä juttelemaan ensin? Tai mikä mun olemuksessa on niin erilaista ettei kukkaan tuu juttelemaan? Entä jos menneisyys toistaa itseään: Samat asiat toistuu ja lopetan taas koulun? Mua pelottaa. Ihan oikeesti pelottaa. Mun pitäis mennä puhumaan sinne kuraattorille mutta siitei oo vielä kuulunu -vaikka laitoin paperiin että haluaisin käyä keskustelemassa sen kans. Otin sentään yhteyttä etsivän nuorisotyön työntekijään täällä ja kävin sen kans puhumassa viime viikolla. Jospa sen kautta vois tutustua edes joihinki henkilöihin. Mä mietin tässä ettei mulla oikeen oo ketään kelle näistä ajatuksista voin puhua, koska ei kukaan ymmärrä. Pakko on olla joku joka ymmärtää, muttei näistä ketä tunnen. Tai sit oon vaa vainoharhanen. Enkä uskalla luottaa ihmisiin kertoakseni niille asioita. Miks mua on satutettu ja lyöty niin paljon että oon nykyään tämmönen juoppo ihmisraunio... Mun tulevaisuus on ihan helvetin synkkä...

lauantai 13. elokuuta 2016

Paluu kuolleista...

... tai jotain. Enhän mä kuollu ollukkaa. Mun jaksaminen ei vaan töitten takia riittäny. Sittemmin sain sieltä potkut ja noh, kevät meni siinä että kuljin Väliaseman toiminnoissa mukana ja istuin aika paljolti kotona. Huhti-toukokuussa mä kävin sentään nuorisotalolla yhen kerran vkossa 2 tuntia töissä. Kesällä olin sitte kuntouttavassa työtoiminnassa 4h/pvä ja kahtena päivänä vkossa. Siellä oli tosi kiva olla, ei ollu hirveen tiukat työajat, työ oli muutenki rentoo ja työkaverit oli kaikki mukavia. Melkeen harmitti lähtä sieltä. Mut oli pakko, koska alotin opiskelut tällä viikolla, torstaina. Eli 11.8. Asuntolalle menin kyllä jo keskiviikkona, koska tavaraa piti kulettaa ja matkaa sinne on 155km.

Mä edelleenki kirjottelen kaikesta mistä haluan, omalla tyylilläni tietenki. Koska asun asuntolalla, kirjottelen solukavereistani lempinimillä - kuten kaikista ihmisistä, joista täällä mainihen. Eli jos joku tuttu nyt sattuu lukemaan, niin ei tarvii pelätä, että nimillä kuhtusin.

Tässä on tosiaan tapahtunu kaikkee, ja oon ottanu joistaki tapahtumista kuviaki joten aattelin, että voisin tehä jossakin välissä kuvakollaasin teille tänne nähtäväksi. Ensin pitäis vaan saada koneelle kuvat, ja koska oma kone on asuntolalla nii... Se nyt menee ens vkolle. Tai sitä seuraavalle. Kohan vaan koppeutuu tekemään sen.

Pistänpä teille tähän vielä linkin, Nikke Ankaran Mona Lisa -kappaleeseen. Oon kuunnellu tota paljolti nyt viime aikoina, siitä lähtien siis ko se ilmesty. Itse tykkään kovinki. :)
Linkki menee Youtubeen lyrics - versioon, mutta jos omistat Spotifyn, niin kuuntele sieltä. Mä ensin vähän epäilin teenkö Spotify:llä mitään, mutta oon todennu sen ihan käteväksi(varsinki ko hommasin juhannuksen tienoilla Premiumin hintaan 0,99e/3kk).
Nikke Ankara - Mona Lisa