Moottoritie on kuuma

Hellurei ihmiset! Kyllä, olen elossa vielä. Sori etten oo päässy postailee pitkään aikaan, mun oma netti on hidas. Ollaan tällä hetkellä tädin luona Tampereella. Eilen vallotettiin Jyväskylän korvet: lähin kävelemään siellä peräkylällä ja sitte eksyin. Oikeestaan olin ajatuksissani vaan kävelly risteyksen ohi. Hups. Hyvän matkaa olin kävelly päätielle päin... No ei voi mitään. Tämmösiä sattuu. Jyväskylässä käytiin kirppareillaki: kulutin melkeen kaikki rahani kirppareilla. Tosin, eihän mulla ollu ku 40 euroo mukana.
Toissapäivänä käytiin Alahärmässä. Jaa, että mitäkö siellä? No Powerpark tietenki. Ei hirveen kauan keretty olla, koska siskon poikaystävä oli kevarilla liikenteessä, joka hiukan hidasti matkantekoo. Piti pysähellä useemmin..
Tänään aateltiin siskon kanssa tehä mitä viime kesänäki: käyään tossa Citymarketilla kävelemässä. Sitte oli tarkotus että jos käytäis kirppareilla tänään. Illalla lähetään Lapualle yöksi. Huomenna päästään kotiin! Sitte tiistaina lähenki taas reissuun: Ouluun päin meno. :) Hetkonen, siinähän mulla meneekin loppukesä. Koulu alkaa 7.8, eikä asunnosta oo vieläkään tietoo. Harmillista.
Mietiskelin tuossa eilen sitä, että entäs jos tän kesän lopussa laittaisin kuitenki itsestäni kuvan ja muuta tietoo. Tekisin sellasen kuka minä olen-postauksen. Tietääksenihän en ole julkistanut kuin etunimeni ja ikäni tällä hetkellä? Toisaalta, näinkin on hyvä. Pitää katella sitten, että jaksaako tai huvittaako tehä sellasta. Kun eihän tänne käy kommentoimassa ku lähinnä Markus. Joskus harvon jotkut anonyymit tai tutut. Hassua ettei muilta tule kommenttia, vaikka näkyykin että kyllä merkintöjä käydään lukemassakin. Tosin, en oo hirveesti blogiani mainostanut minnekkään.
Nii, ja kommentit tuosta kuka minä olen-postauksesta voi laittaa sinne kommenttilaatikkoon, joka on olemassa. :)

Kuiskaan, vaikka tekis mieli huutaa.

Mun sisällä on jokin niin suuri patouma, että musta tuntuu etten mä jaksa. Kaikki kaatuu mun niskaan: opiskelu(asunnosta ei vieläkään mitään tietoo), eräät asiat joista en voi puhua kellekkään, tuntuu että omat serkutkin vihaa mua, eikä mulla tunnu olevan kavereitakaan. Tuntuu ettei jaksa, että ois pakko saaha purkaa. Mun sisällä kytee jotain niin suurta, että tuntuu pahalta. Jotain sellasta, mitä ei osaa sanoilla kuvailla. Pitäisköhän mun hakeutua johonkin hoitoon? Vaikka Ouluun johonki osastolle? Ois asunto ja vois olla helpompikin olla, jos vaikka ois joku psykiatri koko ajan siinä. Musta vaan tuntuu ettei kukaan ymmärrä, ku ei oo ketään kelle puhua. On väärin purkaa kaikki blogiin, tiedän. Mä vaan en voi mitään jos musta tuntuu tältä ja kuitenki on pakko saaha purkaa se johonki tai jotenki. Pitäis varmaan keksiä joku harrastus jossa vois purkaa näitä patoumia. Mutta tunnetusti olen niin laiska, etten jaksa harrastaa mitään urheilua. Joten mitä mä teenkää? Puran kaiken pahan olon tänne, edes jotenkuten. Pitäis varmaan rueta harrastaa kirjottamista. Tuntuu vaan että on pakko saaha joku jolle puhua, muttei mulla oo ketään sellasta. Kukaan ei vaivaudu nykyään kysymään mikä mulla on, ei tarkemmin kattomaan jotta näkis kuinka paha mun on olla. Kukaan ei taija enää tietää mitä kaikkee jätän taas kertomatta: piän kaiken sisällä, vaikkei se auta mitään. Hukutan huolet tupakkiin ja alkoholiin. Suhtaudun kaikkeen välinpitämättömästi vaikka oikeesti haluisin jonku tajuavan että mun on paha olla. Oon vaan niin arka, että kuiskaan vaikka haluisin huutaa.
Muttei tää oo mun vika. Musta tehtiin yläasteella tämmönen: ketään ei kiinnostanu mun paha olo, kaverit pakeni viereltä ku ne ei jaksanu mun masentuneisuutta. Oon siitä asti vaan pitäny kaiken sisälläni ja esittäny välinpitämätöntä ja ilosta.
Mä toivon että mulla ois joku jolle puhua.
Cruskin - Carry On

Ärsyttää

Tiiättekö sen tunteen, ku löydätte jonkun tosi hyvän blogin, mutta sit se pitääkin taukoo bloggaamisesta?

Tosi ärsyttävää! Ja vieläpä se ettei se oo sen takia, että olis niin hirvee kiire, vaan siks että jotkut on niin rasittavia että valittaavat jostaki viiltelyarvista... C'mon ihmiset, antakaa olla jo. Se yleistyy enemmän vaan eikä sille voi oikeen mitään. Mikä järki on siitä on mennä haukkumaan, jos ei tunne toista ihmistä? Eihän se sun persettäs kutita jos random viiltelee?

Kyseisen bloggaajan blogista:

pidän taukoo bloggaamisesta, ainaku päivitän blogii niin keksitte aina uuden aiheen mistä pitää tehä niin iso numero ja sittenku rupeen ite selittämään siitä aiheesta, niin se on kuullema huomiohuorausta? ANTEEKS en vaa ymmärrä mitä teen kokoajan väärin... ja sanokaa millasii kuvii mun sit pitäis ottaa että sieltä ei tarvii ettii sellast yksityiskohtaa josta pitää ruveta aukomaan...

Ongelmia netin ja opiskelujen suhteen.

Nonii eli ompa kiva: mun netti ei oo hetkeen toiminu joten en oo voinu kirjotella:/ Mulla alkaa kesätyöt olla lopuillaan, ja saan palkan sitte käteisenä. Siis käteisenä! 250 euroo käteen kuhan käyn sitte hakemassa sen ens viikolla. Oon ollu poikaystävän kanssa aika paljo ja näin edelleen... Vieläkin on ongelmana että miten asumissysteemit tehään sitte. Mä en tiiä vieläkään, äitikään ei tiiä. EEEEEK. Kimppakämppää ei tässä vaiheessa enää varmasti saa(?)... Ainii miinuksena seki etten ees muista millon koulu alkaa. HUPS -pitäis varmaan ettii ne paperit...
Käytiin muuten perjantaina shoppaamassa Kajaanissa pikkusiskolle kengät. Se löysi mitä halusi: kesäset kiilakorkkarit. Käytiin sitte kahvillaki Cafe Mokassa ja syömässä Adassa: kebabrulla 5e! :) Cafe Mokassa otin suklaacappuccinon ja siskolle tilasin kaakaounelman. Suosittelen kumpaakin kaikille!

Kaakaounelma

Suklaacappuccino

Käytiin muuten joku ilta siskon kanssa laiturilla käppäilee nii arvatkaa oliko paljo lokkeja! :D

Kuulumisia.

Kesän aikaan jokanen bloggaajista vähentää kirjoittamista, koska kaikki haluaa nauttia Suomen ihanasta ja lyhyestä kesästä. Niin minäkin; oon viettäny aikaani  poikaystävän ja serkkujen kanssa ja kirjottaminen on jääny vähemmälle. Mutta yritän silti saada postailtua jonku verran ees. :)
Mun serkku tuli Lohjalta käymään. Pitkästä aikaa näin sitä: viimeksi jouluna. No tosin, tässä kävi nyt niin että lähettiin eilen tänne poikaystävän luo ja ens viikko mulla on töitä. Joten en kerkee näkee sitä serkkua paljo ollenkaan, mikä harmittaa älyttömästi. Se on mulle kuitenki läheisempi ku mitä sen  isoveli, jota oon nähny tässä kesän aikana enemmän. Harmittaa kyllä. Muttei voi mitään, tämmöstä sattuuu.
Perjantaina lähetään Haaparannassa käymään. Mun pitäis löytää jostaki bikinit ja shortsit, muttei tuossa Kärkkäisellä oikeen ollu. Shortseja oli, mutta liian isoja kokoja. Bikineistä taas oli AIVAN liian isoja kokoja.
Mutta joo, eilen oli tosi hyvä fiilis vaikka istuinki kaks ja puol tuntii autossa. Oli ihan mahtava tulomatka, vaikkakin piti istua. Yleensä tuntuu et se aika menee tosi hitaasti, muttei nyt menny. Hassua:)

Kuva nyt on viime kesältä, mutta välttää paremman puutteessa:)