keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Turhauttaa.

Noniii... Hitsi, mulla ei oikeestaan oo mistään kirjotettavaa.. Kai muistitte käydä tsekkaa mun kynsiblogin? Sinne tuli vihdoin ja viimein kaks uutta postausta. Peräkanaan tosin, mutta ku en muistanu viikonloppuna laittaa sinne:( No nyt siellä onki. Että mä rakastan näitä Water Marble-kynsiä. Nää on aivan superihanat. Viikonloppuna oli, btw, ihana auringonlasku. Tais olla perjantaina, ku olin iskälle menossa sillon. Otin sitte auton sivupeilin kautta kuvan, joten kuva ei oo mikään hirveen hyvä. Älkää tästä laadusta välittäkö.. Kännykällä kuitenkin otettu, joten ei voi mitään.


Harmillista, sinällänsä, ettei mulla oo kunnollista kameraa millä ottaa kuvia. Tosin en mä varmaan sitä kuljettelis iskän luona, joten kännykkäkamerakuvia tulis sillon kuitenki, ku oon ollu iskän luona. Ei voi mitään. Ainiin, muuten, mun pitäis tehä uskonnon essee:D Mut en nyt jaksais nii plääh.. Teen huomenna. Tai ylihuomenna... Tai ehkä sittenki vasta lomalla. :) Kattoo nyt, miten saa aikaseks.
Lomalla pääsee onneks poikaystävän luo vihdoin<3 Ei vitsi, että mulla on hirmu ikävä sitä! Nii ja tosiaan, jos mä meen niille sunnuntaina, niin me todennäkösesti lähetään käymää Haaparannassa. :3 Jos menee nii tuon sieltä ihan hirrrmusti karkkia mukanani, käy sitten varmaa jossaki siinä rajalla olevassa kauppakeskuksessa ja mulla on fiilis, että löydän sieltä jotain tosi kivaa jos meen sinne... :)
Mulla on sellanen ongelma, että en tiiä millä meen huomenna kouluun. Sillä pyörällä, millä kuljen yleensä, on nii raskas polkee et pummin tänäänki kaverilta kyydin. En yleensä tee niin, mutta nyt oli pakko. Tosin jouduin kävelee, koska oli istumista ja hakee pyöränki kaupalta vielä. Mutta nii kuitenki, millä sitä menee, ku pyörä on paskana? Answer: NO IDEA.
Elämä on hankalaa. Kävin tänään, yllätys yllätys, psykiatrin juttusilla. Se sano että ilmottelee tossa hiihtoloman jälkeen, että millon ois aika. Mitä me juteltiinkaa... Eipä taijettu kovin kummosia, ku en ees kerro sille siitä et rupeen oikeesti välillä ihan yhtäkkii vaan itkee ja tuntuu tosi pahalta... Ei mua huvita kertoo sille, emmä enää osaa. Ei siinä ollu mikään ongelma viime vuonna, mutta nyt on. Tosin en mä jutellu sille paljonkaa viime vuonnakaan siitä, mutta nykyään mä juttelen sille oikeesti vaan normaaleista asioista. Tänään valittelin siitä, että rahat ei kunnolla riitä, jos tosiaanki saan opiskelemaan mennessäni niin vähä ku oon laskenu. Mä en oikeesti vois ostaa mitään ylimäärästä, mikä on turhauttavaa. :/
Että tää on turhauttavaa..! Tuntuu että kaikilla muilla teksti vaan ryöppyää päästä ja sitä ei pysty suodattaa vaan ne vaan kirjottaa sen mitä tulee... Tuntuu ettei mun päässä liiku yhtään mitään ku kirjotan aina tämmösiä samantyyppisiä postauksia. Ääh, ois tosi kiva jos ois joskus jotain fiksumpaakin kirjotettavaa, vaikka joku aihe tai sitte mielipide tai emmä tiiä... Jotain .. öö sori ajatus katkes. Mutta siis tätä tarkotan, kirjotan ja sitte huomio herpaantuu hetkeksi nii unohtuu, tai ei oo aihetta. Tääki teksti pomppii aiheesta toiseen, ilman minkäänlaista aihetta... Herranjumala.. Elämä osaa olla turhauttavaa. Oispa joku aihe mistä kirjottaa nii sitten tekstiä ryöppyäis. Onhan mullaki tietenki niitä päiviä jollon tulee tekstiä, mutta ei niitä nyt oikeen oo ollu koska en oo oikeestaan tuntenu yhtään mitään erikoisii tunteita. Koko ajan vaan väsyttää...




perjantai 22. helmikuuta 2013

Ideasta yritykseksi 2013

Laitan tähän Ideasta yritykseksi-kirjoitelmani. Se on siis täyttä fiktiota, jos ette tajua. Myöhemmin lukiessani tajusin, että henkilön pitäisi olla vanhempi jos rupeaa miettimään noita vuosia tuossa... Hupsista!

Juhlapukukauppaa

Hei, minä olen Idamaria. Olen 21-vuotias sotkamolainen. Asun Oulussa, mutta juureni ovat Sotkamossa, joten pidän itseäni sotkamolaisena. En haluaisi rehennellä, mutta yritykseni on erittäin hieno. En usko, että Suomessa on monta samantyylistä. Vaikeuksien kautta voittoon, kuten sanotaan.
   Olin jo 15-vuotiaana innostunut mekoista ja muista juhlapuvuista. Tykkäsin, suorastaan rakastin, ommella mekkoja ja muita vaatteita. Kun muutin Ouluun opiskelemaan, sain uusia ystäviä. Heidän seastaan löytyi muutama samankaltainen, olivathan hekin vaatesuunnittelu-puolella. Parin vuoden vaatteiden teon jälkeen rahamme alkoivat käydä vähiin ja vaatteita alkoi kertyä. Emme voineet tehdä enää haluamistamme materiaaleista, joten piti keksiä vaihtoehtoinen tapa. Aloimme purkaa entisiä töitämme ja vaatteita, joita emme enää käyttäneet. Ne osoittautuivat hyviksi materiaaleiksi: ne eivät oikeastaan enää kutistuneet pesussa. Hetken kierrätyksen jälkeen huomasimme, että kaverimmekin innostuivat asiasta ja rupesivat oikeasti pyytämään meiltä, että tekisimme heille vaatteita. Tästä lähti idea: rupeamme jatkamaan kierrätystä harrastuksesta yritykseksi. Aluksi toimimme kaverini kotoa käsin, heillä oli tarvittavat työvälineet ja hänen vanhempansa antoivat meille työrauhan. Kun saimme enemmän rahaa kokoon, uskoimme, että tämä voisi toimiakin. Haimme töitä eri aloilta, eri paikoista ja keräsimme rahaa omalla tavallamme. Pimeitä töitä ei kukaan meistä suostunut tekemään. Miksi olisimme? Eihän siinä ole edes varmaa palkansaantia. Halusimme ansaita rahamme rehellisellä työllä
   Sinä kesänä, kun lopetimme koulun, aloimme työstää liikeideaamme ja etsimään sopivia tiloja. Tilat löytyivät helposti: ostimme talon, jonka alakerran muutimme "ateljeeksi". Asuintilamme olivat pienet, mutta ei meillä tavaroita paljon edes ollut. Ostamisen jälkeen meni vuosi, ennenkuin saimme liikkeeseemme ensimmäiset ompelukoneet. Jouduimme tekemään kovasti töitä rahaa kerätessämme. Parin vuoden päästä saimme liikkeeseemme kaiken tarvittavan tavaran, ompelukoneet, työpöydät, saumurit, kassan, myyntitiskin ja mitä muuta sieltä löytyykään.
   Aluksi emme keksineet nimeäkään, mutta loppujen lopuksi nimesimme sen Ompelimo Ateljeeksi. Se oli mielestämme hyvä nimi, vaikka varmasti monet nauroivatkin.
   Yrityksessämme kävi lähinnä opiskeluaikaisia kavereitamme ja heidän tuttaviaan. Kun sana levisi, meillä kävi yhä enemmän asiakkaita ja työnhakijoita. Olemme ottaneet lisää työntekijöitä, koska tällä asiakasmäärällä tarvitsemme apua. Olemme päässeet jo moniin lehtiinkin ja tunnetut bloggaajat ovat kirjoittaneet meistä blogeihinsa.
   Ompelimomme valmistaa kierrätysvaatteista juhlamekkoja, vaikkapa vanhojentansseihin tai rippijuhliin. Hintamme eivät ole korkeat, koska emme osta kalliita materiaaleja. Laajennamme koko ajan toimintaamme: yritämme tällä hetkellä saada uutta Ompelimo Ateljeeta Kuopioon pystyyn. Menee ensi vuoden puolelle, ennen kuin saamme sen aukaistua. Olemme tulleet kuuluisiksi lyhyessä ajassa.
Sara 9D


Tästä kirjoitelmastani sain numeroksi 9, sen lisäksi että luokanvalvoja päätti valita mun kirjotelman osallistumaan kilpailuun. Toivoo, että edes kerrankin voittaa jotakin. Onko tää edes voittaja-ainesta?

keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Mielestäni....

Joo tiedetään tiedetään, mulla on tullu tosi monta postausta tässä viime aikoina. On vaan niin hirveesti asioita mistä kirjottaa nyt, ku en ajattele sitä että kirjotan angstipostauksia. Tänäänki nautin pitkästä aikaa kunnolla siitä että aurinko paisto, vaikkaki siitä tulee migreeni jos ei oo aurinkolaseja. :D
Anyway, tässä luin tässä Suomen virallisen kotikasvattajan blogia, hoksasin sieltä tuollaisen kansalaisaloitteen. Tosiaankin, jos käyttö kerran yleistyy senki takia että on hyväksytty jo lääkekasvina ja että lisääntyy ylipäätään muutenki, en tajua miksei sitä voida laillistaa. Tietenki "se tuhoaa elämän", "se koukuttaa" ja muuta tällasta. Itse en tosin käytä, mitä nyt joskus sattuu harvoin... Mutta, me kaikki tiedetään ihan hyvin että se yleistyy nopeesti, sitä käytetään vaikka ei saisi. Ja tuolla oli myöskin tämä:
Kyllä, onhan ympäri Eurooppaakin havahduttu. Esimerkiksi Hollanti oli kieltää pössyttelyn turisteilta, mutta päätyi rikollisuuden kasvun pelossa jatkamaan täysliberaalia linjaansa. Vuonna 2001 Portugali puolestaan poisti rangaistavuuden kaikkien huumausaineiden käytöstä, ja huumeiden käyttö sekä huumekuolemat vähenivät.
Joo, ehkä tosiaan se vois vähentyäkin sitten. Suomen pitäis vaan seurata Portugalin esimerkkiä -ja tämä on vain minun mielipiteeni!

Mistä pääsemme toiseen "laittomaan asiaan":
graffiteihin ja tageihin. Tuli luettua tässä merkintä Markuksen blogista. Siinäpähän se merkintä tosin onkin, jos älyätte klikata linkkiä ja kattoo sitä. Markus puhuu asiaa; ihmiset eivät tunnu erottavan graffiteja ja tageja toisistaan. En tajua, miten se on muka laitonta, jos teet nimenomaan graffitin koristamaan tylsää alikulkutunnelin betonista, harmaata seinää. Jos se on nimenomaan se graffiti, eikä tagi. JA jos se vielä onnistuu; että siitä tulee hieno, että ohikulkevat ihmiset ihastelisi. Meidän koulun lähellä on yks alikulku, jossa on pari graffitia, ja hirmusti tageja. Monesti oon kattonu sitä seinää millä ne on, että jos ne tagit ei olis siinä ja vaan ne graffitit, se seinä ois ihan hirmu nätti! Mä ihailen oikeesti niitä jotka osaa tehä kunnolla graffiteja, niin että ne näyttää siltä miltä pitää. Tagit... no ne nyt taas kuuluvat mielestäni "isompiin paikkoihin"(toisin kuin meidän kyläpahasemme: )

   Tilastollinen kuntaryhmitys:
       Maaseutumainen kunta
   Asukasluku 31.12.2010:
       10 702

Kansalaisaloitteista lisää:
Kansalaisaloitteiden lista, eli siis mikä on eniten allekirjoitetuin jne... Mielestäni on ihan oikein että energiajuomiin laitettaisi K-16. Siellä missä poikaystävä asuu, ne on jo. Mielestäni, taas, se on hyvä. Pikkusiskoni joi energiajuomia yhteen vaiheeseen joka päivä. Se meni kaikki raha äitini työpalkoista, eikä loppujen lopuksi energiajuomista siskoni hyötynyt muuta kuin jonkin sortin riippuvuuden. Hän juo niitä nykyäänkin usein, mielestäni liian usein. Miksi ihmeessä pitäisi juoda energiajuomia, jos niitä ei osaa käyttää kohtuudella? Kuitenkin, energiajuomat koukuttavat pahemmin kuin tupakka, uusimpien tutkimusten mukaan. En tosin tiedä onko niihin uskominen, mutta en ihmettelisi yhtään vaikka olisikin. Vaihtoehtoinen juoma on tosin kuitenkin kahvi: siitä vain ei moni tykkääkään... Energiajuomat ovat sama asia kun että laitat makeutusaineita, sokeria ja hiilihappoja, jotain makua ja muuta pientä mukavaa. Eivätkä ne todellakaan maistu yhtä hyvälle kuin kahvi! :)
Nikotiini herättää
ja kofeiini lämmittää mieltä,
en voi kieltää
etteikö sen takii joskus
särkis päät.
Niin, toisaalta tuokin on vain biisistä. Mutta siltikin.

Apua, meillä on huomenna yhteiskuntaopin koe. Saan syyttää tosin vain itteeni, etten saa tehtyä sitä taaskaan hyvin arvosanoin, koska en oo lukenu. Sitä on tullu vaan istuttua koneella, ootellessa sitä, että poikaystävä olis tullu. Mutta eihän se tullu. Ei... Olis pitäny vaan jättää kone rauhaan täksi päiväksi ja lukee kokeeseen. No, tosin mä en varmaan huomenna istu: pitää tehä maantiedosta työ loppuun ja uskonnosta yks essee kirjottaa. Vois tehä sen esseen kuitenki omasta päästä, nimittäin meijän luokkalainen oli sen kopioinu, joten oisko ollu joku asiaessee se. Ajattelin ottaa kantaa aborttiin. Se on asia, mihin ainaki osaan ottaa kantaa. Murhahan se on, mutta raiskatun tapauksessa ymmärrän täysin abortin.
Mutta mä taidan mennä tekemään läksyjä ja lukemaan mitä kerkiän.
Ainii, aattelin laittaa mun kirjotelman, Ideasta yritykseksi 2013-kilpailuun. Kirjotin sen ihan vaan ajattelematta sitä kilpailua, mutta luokanvalvoja ilmotti mut ja yhen toisen siihen kuitenki kirjotusten perusteella... En usko tosin, että voittaisin, koska en oo ikinä näistä kilpailuista voittanu. Kerran voitin pilkkikilpailun arvonnasta puukon, Tupperwaren puukon. Ja SinäMinän kilpailusta xx by Mexx-hajuveden. Muuta en ookkaan voittanu, vaikka moneen kilpailuun ja arvontaan oon osallistunu. Hope so, että tällä kertaa edes voittais jotain pientä. Ainiin muuten, viimestään vkonloppuna tulee kynsiblogiin uutta kuvaa! :)

tiistai 19. helmikuuta 2013

Not food.

Kävin kylällä. Kesätyöpaikkaa unohtu käydä kysymässä. Unohtu soittaa iskälle että kävis allekirjottaa yhen koululapun.. Mun on pakko kirjottaa lyhyt teksti ku on pakko lopettaa dataamine kohta. :D Vois tehä sit vaikka läksytki. Vois olla ideaa jos kerranki tekis kunnolla ajan kanssa. Muista ees millon viimeks silleen tehny läksyjä. Mut ei voi mitn, sitä ko istuu aina koneella ja tekee ennen nukkumaanmenoo ne läksyt.
Laitan tähän pari kuvaa asioista mitä ostin.

 Sori että kuva heilahti, toi teksti ei näy kunnolla. Varmasti silti kaikki saa selvää siitä:) Toivottavasti ainaki. Valkonen ei ollu ihan sitä mitä halusin, tää on sellanen glitter-valkonen. Tosin totesin että khyl toi välttää kunnes on enemmän rahaa. Oli muuten halpa sinänsä, ei ollu alennuksessa, muuten vaan Seppälän halvimpia kynsilakkoja. 2,95e Seppälästä siis.
 Tää on oikeesti paljo tummempi mitä kuva antaa ymmärtää, jos laittaa kaks kerrosta lakkaa kuten minä. Nimittäin niinhän se kuuluiski tehä että useempi kerros mieluummi... Mutta mitä minä pätemään:) Tää on oikeestaan muuten tosi ihana, ja oli halpa(kiitos alennus!) Seppälä, 50cent.
nomnomnom<3
 THIS IS NOT FOOD. DO NOT EAT. Niin siinä takana luki. Vartalorasva joka on aivan ihanan tuoksunen. Seppälä, 2e.
Nää shortsit oli oikeesti ihan sikamakeet! (en voi uskoo et sanon noin)
Ostin nää shortsit jotka on tollaset nahkasen näköset mut ne on kuitenki enemmä jotai farkkukangasta tai jotaki... Tää on aika hämärää, tiedetään. :) Mutta nää oli niin ihanat, että oli vaan niin pakko saada! Ostin nää Pajakasta, missä myydään mm. Onlyn vaatteita, Jack&Jonesin vaatteita ja muuta mukavaa.
Ostin tämmösen poikaystävälle tolleen ihan extempore. Siitä aikasemmasta se tykkäs joten hope so, että tästäki. En tosin tiiä sitte, että käyttääkö se loppujen lopuksi tota. Onpahan varalle jos sattuu olemaan tarvis. :) Se tietää että oon ostanu sille jotain, muttei tiiä että mitä. Ens vkolla alkaa loma, joten ei enää kauaa et nään sen ja saan antaa sille tän<3

Mitäs muuta tänään... Vaikka sitä että kiisteltiin poikaystävän kanssa joutessaan youtuben pelaajista... Tai no kiisteltiin ja kiisteltiin... Jotain kuitenki. Voisin mennä ottaa päivittäisen melatoniini-pilleriannokseni ja sitten kattoo Suomen surkein kuski. :)

torstai 14. helmikuuta 2013

Pirates of the Caribbean; Vierailla vesillä

En tiiä mikä mulle tuli, yhtäkkinen hirvee leipomisvimma: pakko saaha leipoo muffinseja... Ja lisäksi vielä tyhjensin ja täytin astianpesukoneenki! Herranjumala, tätä se sairaana olo teettää. Varsinki jos joutuu kotona olemaan.
Mä mietin tässä että entä jos ihmiset asuiski veen alla? Oiskohan raskasta kävellä, tai pyöräillä. Näin ku rupee äkkiseltää miettii ni tulee mielee et ois, mut khyl kalatki ihan tosta vaan ui, eikä se näytä ees raskaalta.
Katoin eilen pitkästä aikaa Pirates of the Caribbean; Vierailla vesillä. Se ei tosin oo niin hyvä ku ne ekat kolme, mutta hyvä seki on. Äääw se merenneito oli ihan hirmu nätti. :3 Oispa itekki niin nätti. Joo mutta tosiaan mun ei pitäny siitä merenneidosta rueta kirjottaa. Vaan ite leffasta. Se on tosi erilainen periaatteessa ku muut, koska muistaakseni tää on ainut niistä jossa SPANISH(espanjalaiset:D) tulee kuvioihin. Ne on fiksuja tyyppejä, rikkoovat Elämän lähteen. Mä oisin tehny ihan samoin nimittäin. Pointtina leffassa on, että ne haluaa löytää sen Elämän lähteen. Jackilla ei kai siihen oikeesti lopussa syytä ole, mutta mm. Barbossa haluaa löytää sen siksi, koska Mustaparta on menossa Elämän lähteelle, siltä alkaa nääs aika loppua. Barbossa haluaa kostaa Mustaparralle jalansa menetyksen, ja Mustaparta tietää että kuolee yksijalkaisen miehen kädestä(Barbossan). Siinä on yks nainen, Angelica, joka on Mustaparran tytär ja jota Jack rakastaa.





Nii, ja mietin kattoessani kuinka hienoo ois asua jossain tollasessa maailmassa, tai vaikka just jossaki Eragon-tyyppisessä, tai Taru Sormusten Herrasta... EÄÄÄH. Arvatkaa kuinka turhauttavaa mun elämä on ku mietin tämmösiä ja kuolen siihen ajatukseen että oisko vähän makeeta jos itellä ois joku lohikäärme tai jotain tämmöstä.. Epistä:D
Ei oikeesti, olen tosi fiksu ku ajattelen tämmöttie. Mut joo, ei voi yhtään mitään.

Mistä tuli seki mieleen et arvatkaa kuinka turhauttavaa seki on, että aina ku ollaan poikaystävän luona tai se meillä, me ei riiellä, mut sit ku on pikkusenkaa välimatkaa ni se rupee heti haastaa riitaa/huomauttelee asioista. Nii tosiaan, jos mulla olis edes lukijoita nii ihmiset vois ottaa kantaa. Mut aina ei voi voittaa.


maanantai 11. helmikuuta 2013

Yhteishaku 2013 alkaa kohta!

Hellou everybody. Vkonloppu nyt oli mikä oli, ja poikaystävä sairastu:( Lauantaina se oksenteli ja sunnuntaina sillä oli kuumetta. Se jäi meille vielä täksi päiväksi, ei kehannu eilen lähtä kotiin ku oli kuulemma hiukan huono olo. Meillä on nyt opon tunti, mut tehtiin yhteishausta demot ja lopputunti tehään mitä halutaan. Mä päätin kirjottaa tänne, pyytää anteeks sitä mun viikonlopun sekavaa kirjotustani. Eihän mun ollu tarkotus kirjotella semmosta sillon mut tuli vaan kirjotettua. Että hupsista vaan.
No ei voi mitään. Mun kaikki ensisijaset hakutoiveet sijottuu Haukiputaalle, mutta nelosen ja vitosen laitoin OSAOn Myllytullin yksikköön.
1. Hakutoive
Oulun seudun ammattiopisto, Haukipudas
Autoalan perustutkinto, pk
2. Hakutoive
Oulun seudun ammattiopisto, Haukipudas
Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto, pk
3. Hakutoive
Oulun seudun ammattiopisto, Haukipudas
Hiusalan perustutkinto, pk
4. Hakutoive
Oulun seudun ammattiopisto, Myllytulli
Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto, pk
5. Hakutoive
Oulun seudun ammattiopisto, Myllytulli
Hiusalan perustutkinto, pk


Että joo, eikait tässä. :) Toivottavasti pääsen, vaikken tiiä onko virhe hakee autoalalle. Mä en nimittäin oo ihan varma siitä. Mutta noh, katotaan sitä. Jos se ei oo oikee ala, mä voin jättää sen kuitenki kesken... Vaikka eihän se paras vaihtoehto ole.

lauantai 9. helmikuuta 2013

Shit Happens.

Musta tuntuu että tää on hirvein viikonloppu ikinä. Mä kirjotan tätä kylmissäni, shokissa ja tosi huolissani,, joten anteeks jos täs on kirjotusvirheitä. Mä en voi tällä hetkellä yhttään mitään jos on, tai jos kirjotan murteella joitakin sanoja. Anteeks jo valmiiks.
Anyway, viikonloppu alko tosi hyvin. Mut sitte, yhtäkkii kaikki muuttu ihan täydeksi helvetiksi, ennenku huomasinkaa, soitin serkulle itkiessäni. Sen jälkeen en oo kuullu mun isästä mitään. Se lähti ajaa päissään autolla, eikä siitä oo kuulunu pariin tuntiin mitään. Toivotaan parasta, pelätään pahinta.




maanantai 4. helmikuuta 2013

Don't wanna go home.

Mun tietääkseni kodin pitäis olla turvallinen ja lämmin paikka, että sinne ois aina mukava saapua. Ettei siellä arvosteltais, vaan saisit olla oma ittes. Että vaikka sisarusten tai vanhempien kanssa riiellään, kaikki tietää että kohta, tai viimestään seuraavana päivänä kaikki on hyvin.
Miksei mulla ole näin? Mua ei nykyään edes huvita tulla koulusta kotiin, tuntuu että mua arvostellaan täälläki. Mua arvostellaan koulussa jatkuvasti, enkä haluais että se jatkuu kotonakin. Ainut joka ei arvostele mua, tuntuu olevan mun pikkusisko. Mä en halua olla kotona. Musta ei oo mukava tulla kotiin koulupäivän jälkeen. Tuntuu että heti ku saavun mua ruetaan arvostelemaan lisää. Enkä mä jaksa arvostelua enää yhtään enempää.





lauantai 2. helmikuuta 2013

Thai-Cube

Sori ihmiset, en oo hetkeen kirjotellu. Se on vähän jääny ku tässä on ollu kaikkee sotkua ihmissuhdeasioissa...
Mutta nyt kaikki on taas hyvin joten voin jatkaa kirjottelemista. Ainiin, ja mä yritän ainaki vähentää niitä mun angstipostauksiani. :)
Eilen oli muuten isoskoulutus. Nii ja kävin luokan kanssa siellä Angry Birds-parkissa. Siellä on yksinään tosi tylsää. :/ Mutta nii parkin jälkee kaveri jäi meille ja meijän kyyillä isoskoulutukseen. Sen jälkeen sitte käytiin Lidlissä. Ostettiin litran jäätelöpakkaus ja ruokaa, niitä Kitchenjoy Thai-Cube, niitten lisäksi juomistaki:)
Joo sori oisin voinu parantaa kuvien laatua yms. mut se vähän jäi:D


Ei mulla oikeesti ollu kummosempia, ku tässä ei oo tapahtunu mitään sellasta ihmeellistä, mistä haluisin kertoo. Joten jätän tän tähän ja kerron lisää joskus toiste. :)